Jalkatreeni! Se dietin viimeinen..

Palataanpa viime postauksen aikaisista kisafiiliksistä vielä takaisin arkisen aherruksen pariin ennen seuraavaa kisahuumaa. Kisojen jälkeen paneudun viimein kirjoittamaan teille vähän syvällisemmän tekstin siitä, mitä kaikkea elämässäni on lähikuukausina tapahtunut. Olen aiemmin kuitenkin monesti viitannut uuteen koulupaikkaan ja kaupunginvaihdokseen, joten täytyyhän näille asioille pyhittää ihan oma postauksensa. Nyt viimeistä virallista diettiviikkoa elettäessa ei kuitenkaan iso ratas tuolla yläkerrassa ole ihan huippuunsa öljytty, joten katson viisaammaksi pitäytyä nyt ihan perushöpinässä ja jättää enemmän älyllistä toimintaa vaativat tehtävät kisojen jälkeiseen aikaan :D

Tosiaan, Jyväskylän karsintojen jälkeen jatkui elämä kisadietillä ihan normaalisti tuttujen ruokien ja treenien parissa. Aikaa lepäilyyn ei ollut ja työtkin jatkuivat normaalisti heti maanantaina. Viime vuoden tapaan kisojen välissä oleva aika on melkoisen raskasta, mutta tällä kertaa siihen oli helpompi suhtautua, kun väsymykseen oli osannut jo henkisesti hieman varautua. No, varautunut tai ei, kyllähän se jalka painaa.. Toisina hetkinä vähemmän, toisina enemmän ja välillä se ei meinaa nousta ollenkaan. Fitnessglamour on välillä vain kaukainen muisto, eikä siitä paljon puhutusta kevyestä ja energisestä fiiliksestä ole tietoakaan. Pidän kyllä edelleen omista ruuistani, mutta yli 20 viikkoa kestäneen dietin aikana sitä ehtii kyllästyä nälkään. Dietin alussa nälkä on ihan jees, energiaa riittää ja fiilis on hyvä. Jossakin vaiheessa nälkään tottuu, ei sitä ajattele, se vain on. Koko ajan. Ja sitten tulee se hetki, kun nälkään kyllästyy. Nyt en halua loukata yhtäkään äitiä sen enempää, kuin ketään muutakaan, joten huumoria peliin seuraavan vertauskuvan kanssa ;) Olet perjantaina iltapäivällä valtavassa marketissa ja tuntuu, että ihan jokainen on valinnut saman kellonajan ja saman marketin viikonloppuostosten kohteeksi. Pitkä työviikko painaa ja haluaisit vain nopeasti kotiin sohvannurkkaan, mutta kaupassa eteneminen tapahtuu tuskastuttavan hitaasti, on kuuma ja nälkä. Mukanasi on 5-vuotias, maailmasta yltiöpäisen kiinnostunut kullannuppu, jolla on paljon kysyttävää.. kaikesta.. koko ajan! Miksi tomaatti on punainen, mutta kurkku vihreä? Miksi possulla on karvat ja kanalla sulkia? Tolla sedällä on tosi iso vatsa, miksi sillä on sellainen? Tuleeko isillekin tollainen? Äiti? Äiti?! ÄITIIIII!!!! Ja samalla yrität pitää langat käsissä, että viikonlopulle jääkaappiin löytäisi edes jossakin määrin monipuolinen arsenaali erinäisiä ravitsemustuotteita. Nälkä on vähän kuin tuo 5-vuotias, se ei jätä hetkeksikään rauhaan, varsinkaan silloin, kun pitäisi keskittyä johonkin. Se muistuttaa jatkuvasti olemassaolollaan ja kun sitä ei huomio, se alkaa kiukuttelemaan ja huutamaan entistä kovempaa. Tämä on se hetki, kun huomaa kyllästyneensä nälkään. Tekisi mieli viedä se autoon odottamaan ja käskeä olemaan hiljaa siihen saakka, kunnes ostokset on tehty. No se niistä kisojen välisistä fiiliksista, ihan hyvin täällä silti menee :)

Eilen oli tämän dietin viimeinen kova jalkatreeni ja se oli tuttuun tapaan samalla raskas, mutta kovin tunnteellinen tapahtuma :D Jalkatreeniin lataa aina valtavasti henkisiä voimavaroja ja mitä pidemmälle dietti etenee, sitä enemmän jalkatreenit (miksei tietenkin kaikki muutkin) vaativat päältä pitoa. Jokainen sarja ja jokainen toisto sattuu. On varma, ettei treenistä selviä ikinä hengissä ja silti yllättyy, että ne jalat, jotka eivät meinanneet kantaa salille asti nostavat ja työntävät nyt valtavia kilomääriä! On uskomatonta, mihin tahdonvoimalla (ja poikaystävän tuella) pystyy :) Vaikka nautinkin yksin treenaamisesta, on varsinkin jalkatreeneissä suurena apuna, kun on joku varmistamassa ja antamassa henkistä tukea, kun tuntuu, ettei vaan kykene!

Oma jalkatreenini koostuu sekä voimaliikkeistä että eristävistä liikkeistä ja volyymiä lisätään supersarjoilla. Lähes poikkeuksetta jalkatreenini aloittaa kyykky. Minulla ja kyykyllä on voimakas viha-rakkaussuhde, en ole suurin kyykkyfani, mutta sarjojen jälkeen tunne on yleensä mahtava. Ehkä se on sitä itsensä ylittämistä. Jalkatreeni on muutoinkin viikon treeneistä se, jossa itsensä voi ja täytyy ylittää joka ikinen kerta. Missään muussa treenissä kipu ei ole niin kokonaisvaltaista ja mielen ja kehon on oltava molempien hommassa mukana, mikäli mielii saada koipensa kasvuun.

Kyykkyjen jälkeen jalat tuntuvat ylikypsältä makaronilta, joten seuraava supersarja etureisille saa aikaan valtavan poltteen. Kolme kierrosta, lyhyet palautukset ja olisi hyvinkin valmis lähtemään kotiin... Mutta eipä vielä!! Takareidet tulisivat kuitenkin mustasukkaisiksi huomion puutteesta ja kieltäytysivät kasvamasta.

Lisää kyykkyjä, tällä kertaa väärinpäin hackissa, jolloin rasitus keskittyy vahvasti takareisi-pakaraosastolle. Tämän liikkeen oppiminen vei itseltäni tuhottoman kauan aikaa ja oli kyllä kärsivällisyyttä vaativaa hommaa! En ehkä ole maininnut, mutta kyseinen piirre ei ole minussa kovinkaan vahvasti edustettuna. Lukemattomia toistoja lähes ilman painoja, mutta saatuani juonenpäästä kiinni sai kiekkoja latoa lisää hyvää tahtia. Tämä on ollut omalla kohdallani todella toimiva liike nimenomaan reisien takaosan ja pakaroiden muokkaamiselle. Hackin jälkeen vielä takareisille ja pakaroille muutamia eristäviä liikkeitä varmistamaan, että jalat ovat totaalista hyytelöä. Reisikoukistus istuen, tai maaten, pakarapotkut ja varioidut kyykyt ovat itselläni eniten käytössä takareisien eristäviksi liikkeiksi.

Askelkyykkyä smithissä yhtenä eristävänä liikkeenä

Mun supercool virallinen kuvaaja ja henkinen tuki

Omaan jalkatreeniini kuuluu vaihtelevasti n. 6-9 eri liikettä. Itse teen mielelläni järkevän määrän liikkeitä keskittyneesti ja lataan niihin kaikki paukut, enkä juokse ympäriinsä värkkäämässä jokaisen hilavitkuttimen kanssa. Vanhan kunnon perusliikkeet kunniaan :) Lopputuloksena jalkatreenin jälkeen on kävelykyvytön, joskin helpottuneen onnellisena hymyilevä jumppapirkko!

Tämä viikko vielä treenataan kovaa ja ensi viikollaa koittaa paljon odotetut viimeistelyt sekä kisakauden kruunaavat SM-karkelot! Kovia treenejä, Lahdessa nähdään :)