sunnuntai 23. elokuuta 2015

The nightshift superhero goes carbs!

Aika supersankariolo oli eilen aamulla, kun pääsi kotiin! Perjantaina päivä alkoi tuttuun tapaan aamulenkillä. Kotona ehti laittaa päivän ruuat valmiiksi ja pakata muutamat treenikamppeet matkaan. Aamupäivällä salille olkapäätreenin kimppuun, päälle intervalli ja suihkun kautta töihin klo 14. Rupeamana oli 18 tunnin yövuoro, joten lähtemään pääsin lauantaiaamuna vähän kahdeksan jälkeen. Viimeistään tässä kohtaa oli aika vetää supersankarin viitta päälle, koska normaaliin tapaan en saanutkaan fillaroida suoraan kotiin peittojen alle, vaan edessä oli vielä päivän ensimmäinen treeni. Kyllä muuten oli pienen tuuletuksen paikka kotipihassa, kun viimein sain kaivaa kotiavaimet laukusta! Tässä välissä ehti onneksi hetken aikaa vetämään henkeä ja myöhemmin päivällä oli vielä käsitreeni ja intervalli.. Mutta kyllä kuulkaa jaksoi, koska tiesin, että sunnuntaina *tähän rumpujen pärinää ja fanfaareja* aamulenkin jälkeen saa TANKATA!! Voi kyllä ja kiitos, muutama päivä painettiin siis ihan riisipuuron kiilto silmissä!

Tänään onkin päivä koostunut lähinnä lepäämisestä ja kehonhuollosta. Aamulla kävin tekemässä viikon viimeisen aamulenkin ja poikaystävän kanssa käytiin kaupungilla moikkaamassa kaveria ja vaihtamassa kuulumisia. Kotimatkalla poikkesin vielä solariumissa ja loppupäivä onkin mennyt busy doing nothing mentaliteetilla venyttelyn ja hömppäsarjojen parissa. Tankkauksesta monesti kysellään, saako silloin syödä mitä vaan? Kuinka sen kaiken oikein jaksaa syödä? Mitäs sä sitten oikein syöt? 

No pääosin tätä! Riisikakuista ja banaanista on tullut tankkauspäivien suurinta herkkua. Kun on oikein nälkä, voi melkein ajatella, että riisikakut ovat popkornia.. Tankkauspäivä minulla siis koostuu pääosin kokonaan hiilihydraateista, eli ei, mitä vain ei saa syödä. En tarkoituksella syö ollenkaan proteiineja, tai rasvoja, joten niiden määrä jää siihen, mitä esimerkiksi riisin mukana tulee. Tankkauspäivien peruspilareita ovat riisi, riisipuuro, riisikakut, mysli ja banaani. Ohjeet ja makroarvot tankkauksiin tulee valmentajalta ja niiden puitteissa sitten suunnittelen, mitä syön. Suosin puhtaita ruokia, vaikka tiedän joidenkin syövän tankkauspäivänä karkkia, jäätelöä, tai vaikka pullaa. Eihän siinä tietenkään mitään väärää ole, samaa hiilaria se silti on. Minä satun rakastamaan suuria annoksia ja mikäli mielin syödä määrällisesti mahdollisimman paljon, ei makroihin kannata paljon karkkeja sovitella, kalori -ja hiilarimäärä paukahtaa täyteen hyvin äkkiä. Toinen syy on herkässä vatsassani ja oikeastaan fysiikassani muutoinkin. Kehoni edustaa tyyppiä, joka ryhtyy hyvin helposti muutosvastarintaan ja lyö a) vatsan tavalla, tai toisella sekaisin b) kerää epämiellyttävän paljon nestettä ja saa sikäli aikaan tukalan olon tai c) kyllä se varmasti keksisi jonkin ennaltatuntemattomankin ongelman halutessaan. Kolmas syy on jääräpäisyys, olen vain päättänyt, että dietillä ei herkkuja syödä, oli tankkaus tai ei. Ei siinä sen kummempaa dramatiikkaa ole, minun diettiajatuksiini eivät vain herkut kuulu. No sitten se määrä. Äkkiseltään takkauspäivän kalori -ja hiilarimäärä kuulostaa suurelta. Viime dietillä, kun sain ensimmäiset tankkausohjeet olin varma, että kaikkea tuota ei jaksa pieni ihminen syödä! Little did I know. Päivän ruuat oppoavat liiankin helposti ja jatkuvasti on oikeastaan nälkä.. Hiilarit yksinään eivät juuri pidä nälkää, eikä kasviksiakaan voi vatsan täytteeksi puputtaa, kuten normaalina päivänä. Kasviksissa on paljon kuitua, joka helposti lyö vatsan tukkoon hiilaripäivänä. Eli helposti jaksaa ja enemmänkin menisi!!

Tankkauspäivän idea ei dietillä olekaan pään lepuuttaminen, vaan puhtaasti täyttää sekä maksan, että lihaksien tyhjentyneet glykogeenivarastot mahdollisimman tehokkaasti, sekä saada aineenvaihduntaan ja rasvan palamiseen lisäpotkua. Kyllä tankkauspäivän jälkeiset treenit tuntuvat ihan toisenlaisilta, kun tyhjällä kropalla touhuaminen. Aivotoimintakin tuntuu olevan suht normaalia ainakin sen seuraavan päivän. Nautinnollinen sivutuote ovat tankkauspäivän jälkeiset yöunet, itse ainakin nukun, kuin pieni lapsi ja parasta on, mikäli aamulla ei tarvitse herätä kukon laulaessa. Huomenna takaisin sorvin ääreen, se olis tyypit 4 WEEKS OUT!! Peace and out.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti